Sosiaali- ja terveydenhuolto on minulle tärkeä ja luonnollinen vaikuttamisen kohde, sillä siinä on minun vahvin osaamiseni ja näkemykseni. Olen toiminut kolmekymmentä vuotta alalla sekä perus- että erikoissairaanhoidossa, niin julkisella- kuin yksityisellä sektorilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisena opettajan toimiessani olen lähellä käytäntöä ja vierailen usein erilaisissa yksiköissä ja kuulen työntekijöiden näkemyksiä. Siviilityöni ja roolini aluehallituksen varapuheenjohtajan ovat tukeneet hyvin toisiaan.

Sote-palvelut ovat Suomessa kriisiytyneet väestön ikääntymisen, palvelutarpeen kasvun, sote-henkilöstön eläköitymisen ja laissa säädetyn henkilöstömitoitusmuutosten vuoksi. Tarvitaan kaikki mahdolliset ratkaisukeinot. Alan pito- ja vetovoimaa on lisättävä. Hoitotyö on antoisaa ja siitä myönteisesti viestiminen on tärkeää. Itse koen valtavasti ylpeyttä sairaanhoitajuudestani ja arvostan kollegoitani suuresti. Henkilöstöjohtamiseen meidän on sosiaali- ja terveydenhuollossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen, merkityksellisen työn mahdollistaminen sekä kannustava palkkausjärjestelmä ovat seikkoja, joilla työssä jaksamista tuetaan.

Tunnen kokemukseni kautta ihmisten arkea ja mitä he toivovat terveydenhuollolta. Tulin valituksi Keski-Suomen hyvinvointialueen hallitukseen keväällä 2022, ja siten ollut mukana rakentamassa Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiaa, organisaatiota sekä toimielimen rakennetta. Henkilöstöjaoston puheenjohtajan minulla on ollut mahdollisuus perehtyä paremmin eri organisaatioiden ja ammattiryhmien toimintakulttuureihin ja -tapoihin. Johtamisen merkitys muutoksen läpiviennissä on kirkastunut entisestään.

Olemme rakentaneet hyvinvointialueita Marinin hallituksen valmistelun ja lainsäädännön pohjalta. Hyvinvointialueiden aloittaessa oli jo tiedossa, että tarvitsemme ”korjaussarjan”, jotta uudistus on mahdollinen. Nykyinen Orpon hallitus tekee töitä uudistuksen onnistumiseksi. Olemme rakentaneet alueille nykylainsäädännön mukaisesti uuden hallinnon tason ja seuraavan aluevaalikauden aikana täytyy keskittyä ihmisten palveluiden kehittämiseen.

Merkittävin Marinin hallituksen luoman sote-pela-uudistuksen valuvika on ollut rahoitusjärjestelmä, joka ei ole missään vaiheessa vastannut kunnilta siirtyneisiin tehtäviin ja niiden tuomiin kustannuksiin. Kustannuksia nostaa väestön ikääntyminen ja sen tuoma palvelutarpeen kasvu. Keski-Suomen hyvinvointialueella alijäämä on kasvanut huolestuttavasti ponnisteluistamme huolimatta. Meidän tulee pystyä tulevaisuudessa paremmin hyödyntämään muun muassa digitalisaatiota vapauttamaan vähenevä työvoima ihmisläheiseen hoitoon ja hoivaan. Tulevaisuus vaatii rohkeutta, innovatiivisuutta ja ennakkoluulottomuutta.

Perusterveydenhuoltomme erityisesti tarvitsee vahvistusta. Tarvitsemme osaamista ja sitoutumista terveyskeskustyöhön. Terveydenhuollon etulinjamme tulee olla vahvempi ja sen saavutettavuus parempi. Ihmislähtöisyyden tulee lähteä siitä, että ihminen itse on mukana hoidossaan, mutta myös ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Toki, kukin tekee sen kykyjensä ja voimavarojensa mukaan, mutta siihen tulee kannustaa sekä joskus sitä tulee myös edellyttää.  Kansantaloutemme tilan vuoksi saatamme joutua myös rajoittamaan julkisen terveydenhuollon palvelutarjontaa. Erikoissairaanhoitomme taso on korkea, tästä voimme olla ylpeitä ja meidän tulee edelleen huolehtia sen resursseista ja kehittymisestä. Erikoissairaanhoidon kulujen kasvua tulee kuitenkin hillitä tehokkaalla, laadukkaalla ja vaikuttavalla perusterveydenhuollolla. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus valita palveluiden tuottajansa jatkossa. Palveluiden tuottajien toimintaa tulee mitata keskenään samoilla vaikuttavuusmittareilla. Palveluiden tuottajiksi tarvitaan julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita.

Laadukas vanhustenhoito on kunnia-asia. Tarvitaan enemmän aitoa välittämistä ja vastuullisuutta. Ikäihmisilläkin tulee olla mahdollisuus itse päättää, miten he viettävät vanhuudenpäivänsä. Vaikka koti koetaankin parhaaksi paikaksi asua ja elää, voi joskus olla mielekkäämpää ja elämänlaadullisesti rikkaampaa asua yhteisöllisessä, esimerkiksi ryhmäkodissa. Kotiin vietävät palvelut pitää olla valittavissa silloin, kun niillä aidosti ja oikeasti kotona pärjätään. Omaishoidon kriteerit tulee yhdenmukaistaa valtakunnallisesti ja osoittaa omaishoidolle rahoitus. Tällä hetkellä hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisissa tilanteissa taloudellisesti ja satsaus omaishoitajiin vaihtelee alueittain. Omaishoitajat ansaitsevat tulla paremmin huomatuiksi ja heidän tekemänsä arvokas työ tunnustaa muutoinkin kuin vain juhlapuheissa. Osittainen omaishoitajuus tulee mahdollistaa tulevaisuudessa.

Ihminen on luotu tekemään ja toimimaan. Työ on aikuisen ihmisen hyvän elämän perusta. Se tuo toimeentulon, työyhteisön, elämän mielekkyyden, mahdollisuuden kehittää itseään sekä rytmiä elämään. Työ on myös osallisuutta yhteiskuntaan. Voimme kokea itsemme tarpeelliseksi työn kautta. Vahva työllisyysaste on myös menestyvän ja hyvinvoivan yhteiskunnan edellytys, jonka eteen meidän on yhä entistä enemmän ponnisteltava.

Vuoden 2025 alussa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Tämän myötä kunnille avautuu uusia mahdollisuuksia panostaa elinvoimaan, koulutukseen ja omiin vahvuuksiinsa. Jämsä toimii Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen vastuukuntana.

Ennen työelämää elämämme koostuu koulusta ja opiskelusta. Koulu on tärkeä kasvatuksellinen yhteisö, jonka tarkoituksena on antaa meille hyvän elämän perustaidot. Niillä taidoilla meidän on mahdollisuus kehittää ja kouluttaa itseämme eteenpäin koko elämämme ajan. Suurimmassa osassa Suomen kuntia lasten määrä tulee vähenemään ja koulutuksen laadun varmistaminen tulee vaatimaan erilaisia ratkaisuja. Myös Keski-Suomessa ja etenkin Jämsässä syntyvyys on ollut viime vuodet laskussa, ja siten myös oppilaiden määrä tulee merkittävästi vähenemään. Tämä vaatii päätöksiä tulevilta kuntapäättäjiltä palvelurakenteeseen. Hyvin hoidettu kuntatalous luo vahvan pohjan kasvulle ja investoinneille.

Silloin kun työtä ei ole, elämän perusta voi järkkyä. Työn tilalle tarvitsemme muuta mielekästä tekemistä sekä myös usein yhteiskunnan tukea. Ihmisen toimeliaisuuteen vaikuttavat myös muut hyvinvoinnin tekijät. Itsensä merkitykselliseksi kokeva ihminen on yleensä myös toimelias. Jo nyt useat työelämän ulkopuolella olevat ihmiset toimivat vapaaehtoistehtävissä ja kokevat näin osallisuutta ja yhteisöön kuulumista. Tämä on voimakas hyvinvoinnin lähde.