Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden alussa. Käytännössä tämä on tarkoittanut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstön siirtymistä hyvinvointialueen työntekijöiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden uudistusta ei ole suinkaan vielä tehty, vaikka jotkut tahot ovat niin viestineetkin.
Kansalaisten on voinut olla vaikeaa ymmärtää, mikä nyt muuttuu ja miten. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Saattoivatpa jotkut tahot luvata saatavuuden parantamisen tarkoittavan terveysaseman löytymistä jatkossa joka kunnasta. Hyvinvointialue ei kuitenkaan kuntarajoja tunne ja siten palvelut tulee jatkossa järjestää vaikuttavasti, kustannustehokkaasti ja siellä, missä ihmiset luontaisesti asuvat. Kustannustehokkuutta tulee hakea niin isoista linjoista kuin myös ruohonjuuritason toimijoiden arjen innovaatioista ja toimintamallien sujumisesta. Henkilöstön ääni on tässä keskeinen.
Toisaalta vuodenvaihteessa on viestitty turvallisesta siirtymästä, ja näin rauhoiteltu kansalaisia, ettei mikään sosiaali- ja terveyspalveluissa tule muuttumaan vähään aikaan. Entiset puhelinnumerot toimivat edelleen ja tuttu henkilöstö on vastassa terveysasemilla ja vastaamassa puheluihin tai nykyisin oikeammin vastaamassa takaisinsoittopyyntöihin.
Tähän saakka on pääosin rakennettu uutta hallinnon tasoa ja sen rakenteita – kukin alue parhaaksi katsomallaan tavalla. Niin mekin täällä Keski-Suomessa. Varsinainen palvelujärjestelmien uudistamistyö jatkuu palvelustrategian luomisella. Toki erilaisten hankkeiden kautta olemme saaneet uusia tervetulleita palvelu- ja toimintamalleja pilotoitaviksi ja edelleen käyttöönotettaviksi. Nämä olisivat olleet varmasti käyttöönotettavia ilman näin massiivista hallinnon rakenteen muutostakin.
Lähitulevaisuus näyttää, miten kykenemme vastaamaan tämän päivän tunnistettuihin haasteisiimme: väestön ikääntymiseen, palvelutarpeen kasvuun, henkilöstön saatavuuteen sekä kustannusten nousuun.
Loppujen lopuksi uudistuksen toteuttaa henkilöstö. Merkityksellistä on, miten sitä johdetaan, kannustetaan, tuetaan sekä miten sille luodaan mahdollisuudet onnistua tehtävässään. Hyvinvointialueen luottamushenkilöillä on tässä oma merkityksellinen roolinsa viranhaltijoiden ohella. Tärkeintä on löytää yhteinen näkymä ja edistää ratkaisuja ketterästi ja rohkeasti ottaen käyttöön uusia tapoja toimia ja toteuttaa.