HYVINVOINTIALUE EI KAIPAA VASTAKKAINASETTELUA
Pääkirjoitustoimittaja Pauliina Ylitalon artikkeli (18.7.) herätti pohtimaan hyvinvointialuetta päättäjän näkökulmasta. Olen saanut olla mukana rakentamassa Keski-Suomen hyvinvointialuetta sen alusta lähtien aluehallituksessa ja aluevaltuustossa.
Hyvinvointialueuudistuksen onnistumista arvioitaessa keskeisin kysymys on luottamus. Sote-uudistus on mittaluokaltaan valtava: 26 organisaatiota Keski-Suomessa yhdistettiin yhden järjestäjän alle, henkilöstö siirtyi uuteen organisaatioon ja toimintatapoja yhtenäistettiin.
Kukaan ei vuonna 2021 tarkasti tiennyt, mitä kaikkea uusi hyvinvointialuelaki käytännössä toisi tullessaan.
Uudistuksen tavoitteet ovat olleet kannatettavia, mutta odotukset eivät kaikkialla vastanneet todellisuutta. Monille jäi epäselväksi, mitä palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kunnista hyvinvointialueille tarkoittaa, mihin rahoitus riittää ja miten se alueiden välillä jakautuu. Ennen uudistusta annettiin myös epärealistisia lupauksia, jotka ovat osaltaan heikentäneet luottamusta päätöksentekoon ja palvelujärjestelmään.
Keski-Suomessa ensimmäinen valtuustokausi oli erityisen haastava. Talouden ja toiminnan yhteensovittamisessa emme onnistuneet riittävästi, ja alijäämä kasvoi yli 300 miljoonaan euroon. Ongelmaa ovat lisänneet alueellemme epäedullinen rahoitusmalli, inflaatio ja palkkaratkaisu. Samalla tiedolla johtamista vaikeutti puutteellinen lähtötieto palveluiden kustannuksista ja rakenteista.
Arviointimenettely oli raskas prosessi, mutta se auttoi hahmottamaan kokonaisuutta ja päätösten välttämättömyyttä. Jos ratkaisuja olisi kyetty tekemään aiemmin, alijäämä olisi jäänyt pienemmäksi. Nyt jokainen säästettävä euro vaatii vaikeita valintoja, mikä lisää epävarmuutta erityisesti henkilöstön keskuudessa.
Haasteista huolimatta uudistuksessa on myös mahdollisuuksia. Tarkoitus ei ollut vain siirtää hallintoa, vaan uudistaa palveluita vaikuttavammiksi. Työntekijöiden osaaminen ja kehittymishalu on saatava paremmin näkyviin ja käyttöön. Kun työssä voi hyödyntää omaa osaamistaan, työ koetaan mielekkääksi ja siihen sitoudutaan.
Luottamuksen palauttaminen edellyttää meiltä kaikilta avointa, rakentavaa ja ratkaisuhakuista keskustelua. Viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden, median ja kansalaisten on yhdessä tunnustettava tosiasiat ja etsittävä ratkaisuja. Toistemme asemaan asettuminen vie meitä pidemmälle kuin vastakkainasettelu tai klikkiotsikot.
Lotta Ahola,
kokoomuksen varakansanedustaja, aluehallituksen 1. vpj.,
eduskuntavaaliehdokas